Mies ja nainen seisovat pyörätuoliliuskalla.

Pöytyän Yläneellä, Uudenkartanon kyläyhdistyksen lystinpitopaikassa eli Lystmettässä panostetaan esteettömyyteen. Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukemassa Leader-hankkeessa on parannettu teatterin valaistusta, äänentoistoa ja rinteessä sijaitsevaa katsomoa sekä rakennettu sinne täysin esteetön kulkureitti. 

Yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Markkula ja tiedottaja Eija Eloranta kertovat, että esteettömän reitin myötä katsomoon pääsee nyt paremmin esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenrattailla. Lisäksi esteettömyyteen panostetaan palvelussa. 

– Lippuja varatessa kannattaa kertoa, jos tarvitsee apua. Me voimme saattaa katsomoon ja tuoda väliaikatarjoilut, Eloranta sanoo.

Teatteriin mahtuu kerrallaan 330 katsojaa. Ennen kaikille penkkiriveille kuljettiin keskikäytävältä, mutta remontin yhteydessä tehtiin kulkureitit myös molempiin reunoihin. Koko alin rivi ja ylin rivi ovat nyt inva-paikkoja, joten esimerkiksi pyörätuolia käyttävät katsojat voivat valita, haluavatko istua edessä vai takana. 

– Ja nyt kun esteettömiä paikkoja on niin paljon, on mahdollista istua vierekkäin vaikka koko seurueen kanssa, Eloranta jatkaa. 

Myös teatterin uusi valaistus ja äänentoisto lisäävät esteettömyyttä, mutta varsinaista induktiosilmukkaa ei saatu mahtumaan hankkeeseen. Äänentoistojärjestelmä on kuitenkin sellainen, johon silmukka sopii, jos sellainen päätetään hankkia myöhemmin. 

Koko kylä esteettömyyden puolesta

Ilmakuva Lystmettän alueesta.
Paalujen päälle tukevasti rakennettu esteetön reitti katsomoon on pitkä ja kiemurteleva, jotta luiska ei ole liian jyrkkä.

Mistä idea esteettömyyden edistämisestä sitten lähti?

– Meidän teatteriin tuli kerran Porin suunnalta bussillinen porukkaa ja heistä lähes kaikilla oli joko pyörätuoli tai rollaattori. Silloin jo palveluamme kehuttiin, mutta ajattelimme, että haluamme palvella vieläkin paremmin. Porukka ikääntyy koko ajan ja ikäihmiset ovat kesäteattereille tärkeä kohderyhmä, puheenjohtaja vastaa. 

Ja on esteettömyydestä iloa muillekin! Toinen kulkureitti vähentää ruuhkaa ja sitä pitkin pääsee näppärästi vaikka lastenrattailla, joten nyt teatterissa voisi järjestää esimerkiksi isoja lasten tapahtumia. Paremmat puitteet edesauttavat myös tilojen vuokraamista ulkopuolisten tapahtumajärjestäjien käyttöön. 

Yhdistyksen mukaan kylämatkailu ja kylien tapahtumat kuuluvat kaikille. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää kuitenkin esteettömästi rakennettua ympäristöä – mikä on haaste useissa maaseudun kulttuurikohteissa. Esteettömyyteen pystyy panostamaan jo pienilläkin teoilla, mutta isommat investoinnit maksavat, ja siksi ne voivat jäädä tekemättä, vaikka hyvää tahtoa olisi. 

– Siksi oli hienoa, että saimme hankkeeseen Leader-tukea. Ilman sitä emme olisi pystyneet tätä tekemään, Erkki Markkula toteaa.

Voimaa kuin pienessä kylässä

Etualalla ihmisiä lastenrattaiden kanssa pyörätuoliluiskalla. Takana kaksi ihmistä haravoi.
Uudenkartanon kyläyhdistys järjesti 14. toukokuuta talkoot, joissa siivottiin Lystmettä kuntoon kesäkautta varten. Kuva: Eija Eloranta.

Leader-tuen lisäksi hankkeen toteutumiseksi tarvittiin koko kylän tuki. 

– Talkootunteja oli suunniteltu hankkeeseen 1 014, joten lopetin laskemisen siihen, mutta todellisuudessa talkoita tehtiin vielä paljon sitäkin enemmän. Paljon puhutaan siitä, että ihmisten talkoointo on vähentynyt, mutta kyllä täällä ainakin pystytään aikamoisiin urotekoihin, Eloranta kiittelee.

Lystmettässä myös lähes kaikki rakennukset on tehty talkoilla: esimerkiksi kioski, tanssilava ja rantasauna. Katettu katsomokin on aikoinaan saanut alkunsa kylällä järjestetystä 40 tunnin hirsikurssista, jonka jälkeen työ jatkettiin loppuun talkoilla. Ja jo pelkkään kesäteatterin pyörittämiseen tarvitaan vuosittain noin 80 talkoolaista.

– Meillä on aina riittänyt vapaaehtoisia – jopa kylän ulkopuolelta. Kaikki ovat aina tervetulleita ja jokaiselle löytyy sopiva homma. Meillä on talkoissa aina kivaa ja tarjolla on myös hyvää ruokaa, sanoo Markkula.

– Ja kesän päätteeksi järjestämme aina kiitosjuhlan kaikille kesän talkoolaisille. Kiittäminen on vapaaehtoistyössä tosi tärkeää, Eloranta jatkaa.

Myös Pöytyän kunta avustaa yhdistyksen toimintaa säännöllisesti. 

Leikkipuisto, jossa liukumäki ja muita leikkivälineitä.
Kun Rannanmäen koulu lopetettiin, koulun pihalla olleet leikkivälineet lahjoitettiin Lystmettään!

40 vuotta teatteria

Uudenkartanon kyläyhdistyksen alla toimiva Himolan teatteri viettää 2022 kesällä 40-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden näytelmäksi valittiin Bertolt Brechtin ja Hella Wuolijoen kirjoittama Isoheikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle, jonka ohjaa Heidi Tuomola.

Pidetyllä ja palkitulla teatterilla on vuodessa kolme ensi-iltaa: yksi juhannuksena Lystmettässä ja kaksi talvikauden aikana kirkonkylän työväentalolla. 

Leader-hanke paransi esteettömyyden lisäksi kesäteatterin muitakin toimintaedellytyksiä. Uuden sisäänkäynnin lisäksi myös vanha sisäänkäynti varastotiloineen uudistettiin. Nyt näyttelijöille ja roolivaatteille on lämmin tila. 

Kesäteatteri tavoittaa parin viikon mittaisen kauden aikana yleensä noin 3 000 katsojaa. 

– Elokuussa on vielä erikseen yönäytöksiä, jotka ovat aina loppuunmyytyjä. Niissä on hieno tunnelma ulkotulien ja valaistuksen ansiosta, kehuu puheenjohtaja. 

Lystmettässä vuodesta 1994

Mies ja nainen laiturilla.
Yläneenjoen veden pinta voi Lystmettän kohdalla vaihdella jopa kolme metriä. Siksi laiturissa on vaijerit, joiden avulla sitä pystytään nostamaan tai laskemaan. Laiturin kohdalla on hyvä hiekkapohja ja rantoja siivotaan talkoovoimin. Laiturilla Uudenkartanon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Markkula ja tiedottaja Eija Eloranta.

Uudenkartanon kyläyhdistys osti Lystmettän alueen kunnalta vuonna 1994. Nykyisin Lystmettässä järjestetään vuosittain kesäteatterin lisäksi syystori ja joulumarkkinat, tansseja, huukauppoja ja kirpputoreja sekä seurakunnan kanssa yhteistyössä maakirkko. Tanssiperinne oli aikaisemmin suositumpi, mutta viime vuosina tansseja ovat järjestäneet vain paikallisen yrittäjäyhdistyksen aktiivit. 

Yhdistyksen yhteinen saunavuoro on aina keskiviikkoisin syyskuusta toukokuuhun ja saunarakennuksella järjestetään paljon myös kokouksia ja yksityistilaisuuksia.

Lystmettän historia ulottuu kuitenkin paljon pidemmälle kuin 90-lukuun.

– Sanotaan, että Uudenkartanon päärakennuksesta on tullut tänne köysirata, jota pitkin on tultu pitämään lystiä tälle alueelle. Kartanonherra perusti tänne vuonna 1891 myös kansakoulun, joka paloi 1900-luvun alkupuolella. Palaneen koulun peruskivet ovat vielä jäljellä, kertoo Erkki Markkula. 

Vihreä saunarakennus.
Sauna lämpeää keskiviikkoisin kaikille. Muina päivinä sitä voi varata yksityiskäyttöön.

Vuoden kylä 2011

Uudenkartanon kylä valittiin Varsinais-Suomen vuoden 2011 kyläksi. Silloin kilpailussa oli teemana kulttuuri ja siihenhän juuri Uudenkartanon kylässä panostetaan.

– Se oli meidän isolle ja sitoutuneelle talkooporukalle hieno kiitos. Kun kävimme hakemassa pystin Teijolta, täällä sattui olemaan juuri ne vuosittaiset Yrittäjien tanssit ja koko kylä koolla. Oli kyllä hieno tunne tulla palkinnon kanssa kotiin! Se kohotti tunnelmaa ja motivoi ihmisiä osallistumaan taas seuraaviin talkoisiin, Eloranta muistelee. 

Mies esittelee vaasia.
Vuoden kylälle jaettu kiertopalkinto on jo jatkanut matkaansa, mutta kunnalta saatu palkintovaasi on esillä Lystmettän saunalla.

Eloranta itse on muuttanut kylälle rakkauden perässä ihan muualta, mutta tunsi heti tulleensa kotiin.

– Muistan edelleen, miten minua tultiin heti pyytämään mukaan toimintaan. Se tuntui tosi ihanalta! Arvostin paljon sitä, miten kyläläiset ottivat uuden asukkaan vastaan, Eloranta kertoo. 

Kylän hyvä yhteishenki syntyykin ennen kaikkea ystävällisyydestä. Ja ystävällisyyden luoma yhteishenki näkyy myös numeroissa: Uudenkartanon kylässä on noin 530 kotitaloutta ja kyläyhdistyksessä on noin 370 jäsentä. 

Investoinnin jälkeen Lystmettän toimintakeskuksen tilat soveltuvat entistä paremmin myös erityisryhmien tapahtumien ja yleisötilaisuuksien pitopaikaksi. Kuvassa Lystmettän riukuaitojen sisäpuolella pilkottaa Uudenkartanon tanssilava, johon on myös esteetön kulku!

 

Hankkeen kokonaiskustannus: 73 000 €

Tukiprosentti: 60 %

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen, Haloo maaseutu!