Hulmin teollisuusalueella Loimaalla sijaitsevassa teollisuushallissa tuoksuu mallas ja humala. Loimaan Panimon vasta remontoituun panimorakennukseen kuuluu valmistustilojen lisäksi pieni myymälä, jonka lasiseinän takaa asiakkaat voivat seurata oluen valmistusta.  Panimo perustettiin virallisesti vuonna 2018, mutta ensimmäiset oluet tulivat markkinoille vasta vuoden 2019 kesällä, kun tarvittavat laitteet oli hankittu ja tilat laitettu kuntoon. Vaikka panimo on suhteellisen uusi tulokas Suomen pienpanimokentällä, on se jo saanut jonkin verran jalansijaa suurempien toimijoiden joukossa erityisesti olutfestivaaleilla, joille se ahkerasti osallistuu.

– Juhannuksen tienoilla avattiin, ja siitä mentiinkin sitten melkein suoraan Jyväskylän Olutsatama-festivaaleille. Saatiin heti kolme ensimmäistä tuotettamme sinne esille, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Niina Vesanen.

Idea panimon perustamiseen lähti halusta jatkaa oluen panemisen perinteitä Loimaalla. Vuonna 1927 seudulle perustettiin alkuperäinen Loimaan Panimo, jonka nimi vaihtui viiden toimintavuoden jälkeen Loimaan Oluttehtaaksi. Toiminta Loimaalla kuitenkin lopetettiin vuonna 1970, kun panimo yhdistyi Auran Panimon kanssa.

– Heidän jalanjäljissään päätettiin perustaa tämä panimo Loimaalle elävöittämään paikallista kulttuuria, sanoo Vesanen.

Vanhan Loimaan Panimon puinen olutkori
Muovisen kaljakorin satavuotias esi-isä, johon mahtui aikanaan 25 pulloa olutta. Koriin on painettu myös alkuperäisen Loimaan Panimon puhelinnumero.


Leader-tuki apuna perheyrityksen alkuinvestoinneissa

Vesasella tai hänen perheenjäsenillään ei ollut ennen yrityksen perustamista lainkaan kokemusta oluen panemisesta. Yrityksen alkutaipaleella olutta keittivät vierailevat panimomestarit, jotka myös opettivat Vesasen perheelle oluen valmistamista. Yrityksen pyörittämisen lomassa Niina Vesanen on kuitenkin ehtinyt opiskella alaa.

– Suoritin Lepaan viinitilalla elintarvikejalostuksen ammattitutkinnon. Valmistuin vuoden vaihteessa alkoholipuolen koulutuksesta, jossa tein oluesta, tislaamisesta ja likööristä näytön, kertoo Vesanen.

Toiminnassa oli aluksi mukana myös kaksi muuta henkilöä, mutta he jäivät pois, ja nyt kyseessä on pelkästään perheyritys. Pääasiassa yrityksessä työskentelevät Vesanen ja hänen poikansa Ari-Veikko. Vesasen mies Keijo häärää yrityksessä lähinnä vapaa-ajalla iltaisin ja viikonloppuisin, ja tradenomiksi opiskeleva tytär puolestaan suunnittelee yrityksen markkinointia ja viestintää.
Loimaan Panimolle myönnettiin toiminnan alkuvaiheessa Jokivarsikumppanit ry:n Leader-tukea noin 4000 euroa. Rahaa haettiin pääasiassa tilojen remontointia ja laitehankintoja varten.

– Oli positiivinen yllätys, että saatiin Leader-tukea toiminnan aloittamiseen. Siitä oli jonkin verran apua laitteiden hankinnassa, kertoo Niina Vesanen.

Loimaan Panimon vanhoja lasipulloja
Panimon myymälätilassa on esillä alkuperäisen Loimaan Panimon vanhoja lasipulloja. Jo lähes sata vuotta vanhat esineet ovat löytyneet pääasiassa kirpputoreilta.


Raaka-aineita paikalliselta tuottajalta

Etenkin toiminnan alkuvaiheessa Loimaan Panimo pyrki panostamaan helposti lähestyttäviin tuotteisiin. Viime aikoina he ovat kuitenkin alkaneet Vesasen mukaan “hifistelemään” ja lisänneet valikoimaansa erikoisiakin tuotteita. Valikoimaan kuuluu tällä hetkellä vaaleiden pintahiivaoluiden ja lagereiden lisäksi myös tummia oluita, kuten vahva ja aromikas Tyrnä. Se on suodattamaton tumma imperial stout, joka kypsytetään vanhoissa viskitynnyreissä. Panimon hittituotteeksi Vesanen nimeää kuitenkin edelleen Loivan, vaalean pintahiivaoluen.
Vesanen on myös hiljattain päässyt kehittämään ensimmäisen oman reseptinsä: kurkku-lime sourin eli hapanoluen.

– Koe-erä onnistui hyvin ja nyt odotankin, milloin pääsen keittämään siitä ison satsin, intoilee Vesanen.

Oluessa mausteena käytettävät tuoreet kurkut Vesanen sai paikalliselta toimijalta. Vesasen mukaan he ostavat esimerkiksi maltaat aina kotimaiselta toimittajalta ja pyrkivät muutenkin suosimaan tuotteissaan mahdollisimman paljon suomalaisia raaka-aineita. Oluen valmistuksen sivutuotteena syntyvä mäski taas annetaan eläinten rehuksi lähistöllä sijaitsevalle maatilalle.

Arvoina paikallisuus ja laatu

Loimaan Panimon oman myymälän lisäksi tuotteita voi ostaa muun muassa Alkosta, ravintoloista ja seudun ruokakaupoista. Lisäksi panimo valmistaa pieniä eriä oluita asiakkaiden toiveiden mukaisesti erilaisiin juhliin, kuten esimerkiksi häihin ja syntymäpäiväjuhlille. Juhliin voi panimolta vuokrata myös hanalaitteiston, baaritiskin ja jopa koko henkilökunnan.

Vesasen mukaan panimotoiminta vaikuttaa myönteisesti alueen elinvoimaisuuteen ja tuo Loimaata esille positiivisessa valossa.

– Kun käydään tapahtumissa, niin meillä on aina esillä iso logo, jossa lukee Loimaan Panimo. Sitä kautta tehdään Loimaata tunnetuksi, kertoo Vesanen.

Myös oluiden nimeämisessä hän käyttää inspiraationa paikallista murretta. Tyrnä esimerkiksi tarkoittaa Loimaan murteella vahvaa tai tukevaa.

Eräs Loimaan panimon arvoista on paikallisuuden lisäksi halu olla muokkaamassa suomalaista alkoholikulttuuria uuteen suuntaan. Se tarkoittaa Vesasen mukaan käytännössä sitä, että juodaan hyviä tuotteita maut edellä.

– Voitaisiin hakea inspiraatiota esimerkiksi viinikulttuurista. Eli ei se määrä, vaan laatu, nauraa Vesanen.

Tulevaisuuteen Loimaan Panimo panostaa lähinnä uusimalla tuotevalikoimaansa. Pian he oluiden lisäksi alkavat valmistaa myös juomasekoituksia eli hiilihapotettuja mehusta ja alkoholista valmistettuja juomia. Ensimmäinen tuote, marjamehua sisältävä long drink Kraakku, on jo saatu pullotettua.

Loimaan Panimon tuote Voima-IPA
Voima-IPA on ollut yrityksen valikoimissa alusta saakka.

Teksti ja kuvat: Nina Maunuaho, Haloo maaseutu!